yeezy350find
Ankkuri
PE
21.9.2018
P�iv�n s��
PK-Lehti
 

28.8.2018 00:00

Toistemme onnen sepät

ESSEE: Riittämättömyyden tunnetta voi lievittää tieto siitä, että kompleksisissa järjestelmissä syy–seuraus-suhteet ovat arvaamattomia.

”Riittämättömyyden tunne voi vääristää koko maailmankuvan ja estä olemasta läsnä.”
”Miten riittämättömyyden tunteesta on tullut maailman ykkösneuroosi?”
”Riittämättömyyden tunne merkitsee, ettet koe olevasi tarpeeksi hyvä tai tarpeeksi taitava.”
”Melkein kaikki ihmismielen ongelmat ovat selitettävissä  riittämättömyyden tunteella.”
”Riittämättömyyden tunne kasvoi vuoren korkuiseksi.”

Ja niin edelleen. Riittämättömyyden tunteesta puhutaan paljon.
Vaihdetaan näkökulmaa ja katsotaan riittämättömyyden tunnetta kompleksisten järjestelmien vinkkelistä. Ehkä tunne hieman lievittyy. Tai ainakin muuttuu.
Kompleksinen järjestelmä on järjestelmä, jossa erilaiset itsenäiset osat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tämän vuorovaikutuksen lopputulosta on mahdotonta ennustaa tarkasti.
Tämä voi kuulostaa vaikeatajuiselta, mutta perusidea on yksinkertainen.
Esimerkiksi jokainen työyhteisö on kompleksinen järjestelmä. Sen osat eli työntekijät ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Vuorovaikutuksen kulloistakin tulosta on mahdotonta tietä ennakolta.
Välillä työpäivän päättyessä itkettää, välillä naurattaa.
Kompleksisia järjestelmiä ovat myös esimerkiksi perheet, kunnat, valtiot, urheilujoukkueet, sekakuorot.

Lopputuloksen arvaamattomuutta lisää se, että kompleksiset järjestelmät ovat vuorovaikutuksessa muiden kompleksisten järjestelmien kanssa.
Työyhteisö voi olla vuorovaikutuksessa esimerkiksi asiakasyritysten kanssa. Ja alihankkijoiden. Ja virkamiesten. Ja firman pääkonttorin.
Ainakin työyhteisö on vuorovaikutuksessa Suomen ja koko maailman talousjärjestelmän kanssa.
Myös tällaisen vuorovaikutuksen tulokset ovat ennustamattomia. Välillä tulee voittoa, välillä  konkurssi.

Miten tämä liittyy riittämättömyyden tunteen lievittämiseen?
Koska toimit aina osana jotakin kompleksista järjestelmää, lopputulos ei koskaan riipu vain sinusta itsestäsi.
Siksi sinun on turha tuntea riittämättömyyttä, jos et pysty hoitamaan jotakin hommaa yksin. Kukaan ei pysty.
Toisaalta myöskään menestys ei ole koskaan vain omaa ansiotasi. Kaikkivoipaisuuden tunne on yhtä aiheeton kuin riittämättömyyden.

Kompleksisten järjestelmien ilmiöistä seuraava lienee vaikein sisäistää: syy–seuraus-suhde toimii kahteen suuntaan. Ihmiset vaikuttavat järjestelmiin ja järjestelmät ihmisiin.
Vallitseva eetos eli ajan henki on korostaa tämän yhtälön toista puolta: yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa järjestelmään ja omaan kohtaloonsa. Meille hoetaan, että jokainen on oman onnensa seppä. Että työtön löytää töitä, jos oikein etsii.
Ja niin edelleen.
Tämä harhaanjohtava eetos lietsoo riittämättömyyden tunnetta. Se suorastaan kehottaa työtöntä pitämään työttömyyttä merkkinä omasta riittämättömyydestä.
Tosiasiassa talousjärjestelmämme on sellainen, että tietty määrä ihmisiä on työttöminä, vaikka kaikki olisimme miten päteviä ja ahkeria.  Siksi yksittäisen työttömän on turha potea riittämättömyyttä.

Olemme siis kaikki toistemme onnen seppiä. Myös oman onnemme seppiä, mutta rajatussa määrin.
Otetaan esimerkiksi rikokset. Yhteiskunta- ja oikeusjärjestelmään rankaisee niistä yksilöitä. Se on oikein, koska yksilöt ovat vastuussa teoistaan ja vaikutuksestaan yhteiskuntaan.
Usein jää huomaamatta syy–seuraus-suhteen toinen suunta: yhteiskuntajärjestelmä vaikuttaa osiinsa, yksittäisiin ihmisiin. Järjestelmä tuottaa tietyn määrän rikoksia ja työttömyyttä – samoin kuin tietyn määrän hyvinvointia ja turvallisuutta.
Yhteiskunnan kannalta on viime kädessä yhdentekevää, keitä rikoksista tuomitut ovat. Rikokset eivät vähene sysäämällä ne tyystin yksilöiden vastuulle. Esimerkiksi henkirikosten tekotahti pysyy melko vakaana, jos järjestelmää eli yhteiskuntaa ei muuteta.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa riittämättömyyden tunteen kannalta? Ainakin seuraavaa neljää asiaa.
1) Et saa mitään aikaan yksin. Se on kompleksisten järjestelmien vääjäämätön ominaisuus, joten sen takia on turha tuntea riittämättömyyttä.
2) Hyvät ja oikeat tekosi johtavat joskus huonoon lopputulokseen.  Senkin takia on turha tuntea riittämättömyyttä, koska kompleksisissa järjestelmissä syy–seuraus-suhteet ovat ennustamattomia.
3) Yhdessä muiden kanssa voit yrittä edistää niiden järjestelmien etua, joiden osa olet: työyhteisösi, perheesi, Suomen. Jos teet tämän parhaasi mukaan, enempää et voi itseltäsi vaatia.
4) Jos et toimi kohtuullisissa määrin yhteisöjesi hyväksi, sinulla on syytä riittämättömyyden tunteeseen.

Harri Mannonen

Sitaatit: terve.fi, yle.fi, mtv.fi, menaiset.fi js seura.fi.
Lue uusin numero Ilmoita tekstarilla Lisää uutiskuva Ilmoita tehokkaammin
Mediakorttiin on tiivistetty kaikki ilmoitusasiakkaan tarvitsema tieto seikkaperäisesti. Mediakortista löytyvät myös jakelulevikkiä ja yhteyshenkilöitä koskevat tiedot. Mediakortin lukemiseen tai tulostamiseen tarvitset ilmaisen pdf-ohjelman.
Voit lähettää kaupunkilehteemme mielipiteen tai rivi-ilmoituksen tekstiviestinä. 160 merkin mielipideviesti maksaa 0,95 euroa. Rivi-ilmoituksen hinta on 12 euroa. Palvelu toimii DNA:n, Elisan, Kolumbuksen, Saunalahden ja Soneran liittymissä.
Kolari, kyläjuhla, hauska sattumus? Onko sinulla mielessäsi hyvä juttuvinkki? Ota yhteyttä meihin, niin katsotaan yhdessä, olisiko ideasta ainesta pienemmäksi tai vähän isommaksikin jutuksi. Parhaat juttuvinkit palkitaan!
Askarruttaako sinua joku lehteemme liittyvä asia? Haluatko antaa toimitukselle tai ilmoitusmyynnille palautetta? Etkö tiedä mihin osastolle pyyntösi osoittaisit? Käytä silloin tätä kätevää palautelomaketta.
Käyntiosoite: Kymenlaaksonkatu 4, 48100 KOTKA Postiosoite: PL 238, 48101 KOTKA Avoinna: ma-pe klo 9-16.30 Lauantaisin suljettu.
Puhelin: (05) 210 4400 (vaihde) Sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)ankkurilehti.fi Verkkojulkaisun päätoimittaja: Petri Piipari.
Sivustomme käyttää evästeitä.